Loppuvuoden kisasuunnitelmat

Onnistunut juoksukisa tuottaa mielihyvää ja kannustaa jatkamaan treenaamista. Onnistuneen kisan jälkeen voi myös tulla hetkellinen tyhjyyden tunne, joka valtaa siinä vaiheessa kun ei suunnitelmia ole ehkä tehty pidemmälle kuin kisaan joka juuri on suoritettu. Tiputtuaan tyhjän päälle vailla suunnitelmia on vaikea lähteä treenaamaan kun ei tiedä mitä varten sitä tekee. Tykkään juoksemisesta ihan kuntoilun vuoksikin mutta kyllä kisaaminen on yksi syy miksi juoksua harrastan. Tämän takia pidän siitä, että on aina jokin kisa valmiiksi mietittynä. Kisa voi olla kaukana tulevaisuudessa mutta jokin sellainen kiintopiste jota kohti tavoittelen. Minulle nämä kiintopisteet ovat Keski-Euroopan vuoriultrat, jonne vielä joskus toivon kunnon riittävän. Nykyisellä kunnolla riittävät nämä Suomen polkujuoksukisat ihan hyvin, joita niitäkin on paljon, joten valinnanvaraa kyllä löytyy.

Tarkoitus olisi vielä tänä vuonna osallistua Nuuksio Classic 42 km:n matkalle sekä Vaarojen maratonin 43 km:n sarjaan. Tarkoitus oli osallistua Vaaroilla 86 km:n reitille kuten viime vuonna mutta vähäisen treenimäärän vuoksi on järkevämpää siirtää matka lyhyemmäksi ja saada onnistunut kisa. Vaarojen maraton kun on teknisesti haastava. Mäet ei ole niin pitkiä kuin esimerkiksi Nuts Pallaksen 55 kilometrin matkalla mutta sitäkin jyrkempiä. Myöskään alamäet eivät ole yhtä juostavia kuin Lapin tuntureilla joka hidastaa vauhtia aikalailla. Vaikka olenkin myötämielinen riskien suhteen niin tällä kertaa haluan ottaa varman päälle.

Onnistuminen kisoissa on tärkeää varsinkin pitkillä ultramatkoilla, sillä kisoja ei ole niin usein, jolloin on harmillista treenata tavoitteellisesti tiettyä matkaa varten ja pilata se itse huonolla valmistautumisella.

Harjoittelu on tärkeää, mutta hyvä valmistautuminen kisaan tuo lopulta sen parhaimman tuloksen. Toki joskus on niitä hetkiä kun esimerkiksi kroppa ei imeytä nesteitä tai sää muuttuu radikaalisesti, jolle ei vaan voi mitään hyvästä valmistautumisesta huolimatta. Kisan lähestyessä pari viimeistä viikkoa mennään treeneissä jo kevyemmin, jotta kroppa ja mieli on kisapäivänä parhaassa mahdollisessa vireessä. Kevyemmillä treeniviikoilla ennen kisaa annetaan kropan palautua pitkästä intensiivisesta treenijaksosta ja levolla annetaan kropalle aikaa korjata treenin aiheuttamia lihaskireyksiä.

Olen saanut kokea tämän vuoden juoksukisoissa niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Molemmat ovat yhtä kaikki opettavaisia ja minulle myös epäonnistumiset luovat uutta draivia treeniin. En ole vielä koskaan joutunut epätoivon valtaan epäonnistuneen kisan jälkeen. Harmittanut varmasti on mutta en lopettaisi juoksuharrastusta huonosti menneen juoksukisan takia. Nuts Pallas yllätti positiivisesti kuinka hyvin kunto riitti alle 10 tunnin suoritukseen. Nyt kun olen saanut hyvän rytmin energianottoon juoksuihin niin odotukset ovat korkealla myös Vaarojen maratonin kohdalla tänä vuonna. Tutulle reitille on helpompi lähteä ja viime vuoden virheistä on otettu oppia.

Lue myös viime vuoden juoksukisoista, joihin osallistuin.

Aurajoen yöjuoksu
Kööpenhaminan maraton
Tampere Countryside Marathon
Tura Run
Vaarojen Maraton
Color Obstacle Rush

No Comments

Susanna Kajala

8.8.2017 at 18:08

Ensimmäisen viikon Nuuksion jälkeen menee palautellessa ja lenkkejä tulee varmasti pyöräiltyä, ettei jalat mene tukkoon. Muutama viikko siinä sitten on tehokasta treeni-aikaa kunnes kisa alkaa olemaan taas lähellä ja on aika himmata vauhtia. Koitan nyt tehdä pitkiä pyöräilylenkkejä suht matalilla sykkeillä ja käydä tekemässä enemmän mäki-ja porrastreenejä, jotta jalat tottuisi Vaarojen mäkiin edes jotakuinkin. 😀
Mia

8.8.2017 at 17:48

Kuulostaa hyvältä! Miten muuten aiot palautella ja treenata Nuuksio Classicin ja Vaarojen maratonin välillä? Tsemppiä kisoihin!