Saaristo trail - polkujuoksukisoissa koiran kanssa

01 syyskuuta

Kuva järjestäjien sivuilta

Viime lauantaina (25.8) olin juoksemassa ensimmäistä kertaa järjestettävän Saaristo trailin Paraisilla. Saaristokaupungin lähes ytimessä järjestetty kisa oli houkuttanut paikalle kivasti ihmisiä. Tuttujakin näkyi. Varsinkin lapsia oli paikalla paljon, joten lapsille suunnatussa juoksussa menijöitä oli runsaasti. Tapahtuma-alueelle oli helppo löytää ja parkkipaikkojakin taisi kaikille riittää.

Matkavaihtoehdot kisassa oli 18 km, 11 km ja 5 km. Itse olin valinnut 11 kilometrin kilpasarjan, jonne olin ajatellut lähteä enemmänkin sunnuntailenkki fiiliksellä koska koira lähti mukaan katsastamaan reitin.

Maisemien osalta 11 kilometrin reitti ei ollut kummoinen mutta siitäkin huolimatta tykkäsin siitä sillä reitti oli mukavaa juostavaa leveää uraa jossa pohja oli heinittynyt. Välillä mentiin enemmän polulla, mutta pääasiallisesti reitti mukaili talven hiihtobaanaa.  Näin lyhyellä reitillä korkeuserot oli merkittävät. Reitillä oli niin isoja ylämäkiä kuin kunnon juostavia alamäkiäkin. Muutamissa kohdissa kallio oli varmasti poluilla tottumattomalle juoksijalle teknisempää. Myöskin koiran kanssa juostessa joutui etenemään näissä kohdissa varovaisemmin.


Mitä ottaa huomioon osallistuessa koiran kanssa polkujuoksukisaan?

Ensinnäkin kannattaa kysyä kisan järjestäjiltä saako koiran kanssa osallistua. Minä sain myönteisen vastauksen ja näin ollen osallistuin kisaan dalmatialaisemme kanssa. Olen juossut koiramme kanssa paljon poluilla enkä kokenut maastossa juoksua vaikeana mutta muutamia havaintoja haluan tuoda esiin.

~ Olin ajatellut, että lyhyt matka olisi hyvä valinta sillä se ei rasittaisi koiraa niin paljon mutta aika alkumatkasta jo havahduin siihen, että eteneminen poluilla paikoin takkusi ja kun olisin halunnut mennä ohi niin se ei ollutkaan koiran kanssa niin helppoa kuin yksinään. Jouduin näin ollen aika paljon odottelemaan sopivia ohituspaikkoja. Pidemmällä reitillä todennäköisesti eroa muihin juoksijoihin syntyy enemmän ja olisi paremmin tilaa juosta koiran kanssa.

~ Koiran on oltava varma. Mitään heikkohermoista ei voi viedä moiseen tapahtumaan suuren väkimäärän ja äänien takia. Dalmatialaisemme pärjäsi hyvin väkijoukossa ja oli innoissaan lapsista jotka kävivät rapsuttamassa.

~ Juostessa koiramme on tottunut juoksemaan ensimmäisenä mutta hienosti hän jaksoi juosta muiden perässä kun muuta vaihtoehtoa ei ollut.

~ Monenmoista asiaa pystyy harjoittelemaan etukäteen ja juokseminen oikeanlaisilla varusteilla on sellainen. Varusteiden on oltava sellaiset etteivät ne hierrä tai muutoin vahingoita juoksijaa eikä koiraa juoksun aikana.  Käytän myös juostessa käskyjä, joita on harjoiteltu treenilenkeillä. Nämä auttavat koiraa liikkumaan niin, ettei se ole muiden tiellä.  Poikkeus on sitten se kun järjestäjä tekeekin jotain poikkeavaa kuten esteradan kisareitin loppuun ja koira kieltäytyy hyppäämästä yli. :D

~ Reittiä valitessa on mietittävä koiran nesteytystä. Suostuuko koira juomaan vieraassa paikassa tai miten jäähdyttää koiraa lämpimässä kelissä? Olin itse varautunut viileämpään keliin, joten aika yllätyksenä tuli miten kuuman kostea keli loppujen lopuksi oli. Koiramme ei suostu juomaan tällaisissa tilanteissa jonka tiesin ja siksi 11 kilometrin reitti oli hyvä valinta. Toisella huoltopisteellä kaadoin vettä koiran selän päälle vilvoittaakseni oloa.  Monesti ojissa on sen verran vettä, että koira pystyy vilvoittamaan itseään niissä mutta nyt on ollut niin kuiva kesä ettei missään ollut vettä.



Onko koirasta sitten vetoapua? 

Vastaus on kyllä ja ei. Tämä riippuu varmasti kaikkein eniten koiran vetohalusta.  Koiramme vetää mutta tiettyyn vauhtiin asti. Sain varmasti vetoapua ainakin tasaisilla pätkillä mutta lämpimästä kelistä johtuen koirastamme tuli ylämäkien vihaaja ja sain vetää koiraa perässä eikä toisinpäin. Tämän kaltaista tilannetta ei ole ennen lenkkeillessä käynyt, joten osannut odottaa, että ylämäet on tultava hyvin hitaasti.  

Minulle tämä oli enemmänkin kokeilu miten koiran kanssa pystyy juoksemaan polkujuoksukisoissa enkä niinkään lähtenyt hakemaan ennätyksiä. Olin tyytyväinen koiran ja minun yhteistuumin juostuun kisaan.


Saaristo trailin mitali on heittämättä upein minkä olen ikinä saanut. Mikä mahtava idea käyttää puuta metallin sijaan. En ole juurikaan ollut innostunut juoksukisoista saamistani mitaleista mutta tätä olen kyllä fiilistellyt sillä se on hieno ja ennen kaikkea sopi hyvin Saaristo trailin tyyliin.  

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Vitsit toi ois ollut kiva tapahtuma, mutta oli jo muita suunnitelmia päivälle! Aiotko juosta jossain muussa tapahtumassa vielä tämän syksyn aikana?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaarojen maratonille toivon löytäväni peruutuspaikan ja Hirvensalo trail cup voisi myös olla kiva kisa. 😊

      Poista

Like us on Facebook

Subscribe