Trendisairaus nimeltä raudanpuute.

09 syyskuuta


Raudanpuute, anemia, ferritiini, uupumus, trendisairaus jne.

Näitä sanoja vilahtelee päivittäin mediassa, somekanavissani, lehdissä ja jopa työpaikallanitästä kuulen puhuttavan. Hieman jopa harmittaa miten näinkin vakavasta sairaudesta vitsaillaan ja jos lääkärit vaivautuisivat kuuntelemaan asiakkaitaan, he tajuaisivat miten sairaita nämä ovat. En väitä, että jokainen olisi tosi sairas ja joukkoon mahtuu varmasti monenlaista hiihtäjää. Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että ferritiiniä tai muita raudanpuutteeseen diagnosoivia verikokeita ei haluta edes ottaa koska se on trendisairaus eikä sitä millään voi olla kaikilla, jolla on väsymystä. Yllättävää kyllä hyvin monella on raudanpuute ja jopa anemia.

Olen saanut monilta viestejä liittyen raudanpuutteeseen, joten ajattelin hieman avata tämän hetkistä olotilaani kun raudanpuutteen toteamisesta tulee kohta vuosi täyteen.

Miltä nyt tuntuu?

Kun pääsin stressistä eroon työpaikan vaihdoksen myötä alkoi kokonaisvaltainen paraneminen. Jo viime syksynä aloitin raudan ottamisen tabletteina 100 mg kolme kertaa päivässä ja osa oireista hävisi nopeammin kuin toiset. Juoksun aiheuttama jalkapohjien puutuminen lähti viimeisenä nyt kevään aikana. Nivelkivut, joiden takia olen ensimmäisenä mennyt lääkäriin jo muutama vuosi sitten ovat nekin hävinneet raudan syönnin aikana. Ferritiinin ollessa matala en pystynyt juoksemaan kovaa ja hädin tuskin liikkumistani pystyi edes kutsumaan juoksemiseksi. Hengästyin hitailla vauhdeillakin niin, että oli pakko pistää kävelyksi. Kaikki mäet oli ne isoja tai pieniä oli käveltävä. Lenkkien huippu hetkiä olenkin nyt kokenut kun olen pystynyt juoksemaan mäkiä ylös ja pystynyt juoksemaan aiemmin juoksemiani vauhteja.

Jatkuva väsymys, jolle ei löytynyt mitään syytä koska nukuin vähintään 8 tuntia yössä on myös väistynyt. Uupumuksesta johtuva "pahaolo" ja ahdistus rinnalla on selätetty. Pystyn miettimään aamuisin muuta kuin seuraavaa hetkeä, jolloin pääsen takaisin sänkyyn. Ajatus kulkee paremmin ja keskittyminen on suorastaan harpannut eteenpäin. Paino on lasku suunnassa ja on muutenkin hienoa huomata, että kroppa toimii niin kuin pitää. Kuukautiset tulevat nykyään säännöllisesti tasan 28 vuorokauden välein.

Edelleen peräänkuulutan sitä, että väsymystä on meillä kaikilla ja kaikkien väsymys ei johdu matalista rauta-arvoista. Elämässä on hetkiä kuten ruuhkavuodet, jotka väkisin väsyttävät mutta sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä raudanpuutteen kanssa. On osattava katsoa oireiden kirjoa laajemmin ja jos niille ei löydy mitään selittävää tekijää niin kannattaa käydä lääkärissä.



Aiemmin kerroin miten raudasta ja sen puutteesta elimistössä on tullut uusi trendisairaus. On hyvä, että mediassa puhutaan asioista ja niihin kiinnitetään huomiota. Se mikä omaan korvaan särähtää on se, että miksi median juttuihin huomion kiinnittävät vain potilas mutta ei lääkäri. Oireilevat osaavat mennä vastaanotolle mutta vastaanotolla työskentelevä lääkäri vain vähättelee oireilevan tilaa.

Lääkärin tehtävä on tehdä diagnoosi potilaan oirekuvan perusteella ja määrätä kokeet sen mukaan. Lääkäri voi kokea potilaan turhaksi tulla vastaanotolle jos potilas itse tietää paremmin mikä vaivaa ja on vain vailla verikokeita. Ymmärrän ärtymyksen mutta sen ei kuuluisi kääntyä potilaita vastaan. Myönnän, että itseänikin ärsyttäisi jos vastaanotolleni tulisi potilas joka on diagnosoinut itse vaivansa mutta haluaa minulta vain vahvistuksen asiaan. Mikä minua siinä ärsyttää on se, ettei nämä potilaat välttämättä ota kuuleviin korviinsa muuta tietoa. He ovat päättäneet asian olevan näin ja niin sen kuuluukin olla. Google ei kerro kaikkea ja voi todellakin oireiden perusteella antaa diagnoosiksi jonkin ihan muun sairauden kuin sen joka oirekuvan perusteella oikeasti on. Osaan kuitenkin nähdä myös tämän potilaan näkökulmasta koska itse sain työterveyslääkärin vastaanotolla istuessa juurikin niin tympeän vastaanoton kuin olla ja voi kun kerroin oireistani.  Minussa ei todettu mitään vikaa vaan todettiin minun olevan ehkä vailla keskusteluapua. Tämän kaltaiset kommentit potilas taas kokee nöyryyttäväksi.

Meillä on Suomessa sinänsä asiat hyvin, että on olemassa asiantuntevia lääkäreitä, jotka ovat erikoistuneita tiettyihin sairauksiin ja jolta saa apua. Huonoa siinä on se, että mitään ei saa ilmaiseksi eikä edes halvalla. Apua haetaan väärästä paikasta aiheuttaen mediassa kohua. Yleislääkäri on yleislääkäri, eikä hänellä välttämättä ole osaamista kaikkien sairauksien hoitoon. Heidän tehtävä olisi ohjata eteenpäin jos eivät osaa itse autaa. Siksi meillä on erikoislääkärit. He ovat experttejä omassa jutussaan. Ymmärrän senkin, että kaikilla ei ole varaa kalliiseen erikoislääkärin vastaanottokäyntiin ja verikokeisiin mutta kyse on kuitenkin omasta hyvinvoinnista ja terveydestä.


En tiedä miksi asioista tehdään niin kamalan vaikeita. En usko, että lääkärit tahallaan ovat otattamatta verikokeita ihmisiltä vaan se on tietämättömyyttä. Uusia tutkimuksia julkistetaan harva se päivä mutta kuka niitä kaikkia lukee. Todennäköisesti hyvin harva lääkäri ellei aihe juurikin satu kiinnostamaan lääkäriä. Harvassa ammatissa päästään leikkimään niin paljon ihmisen terveydellä kuin lääkärin ammatissa.  Joskus diagnoosi osuu ja uppoo ja joskus se on aikamoista hakuammuntaa.

Itse voin todeta voivani tällä hetkellä suhteellisen hyvin ja oloni olevan rankan talven jälkeen terve.
On ihan mahtavaa voida todeta pystyvänsä elämään taas normaalia arkea ja käydä lenkillä yms. mitä kaipasi sillä hetkellä kun voimat oli täysin lopussa.


 Tsemppiä ihan jokaiselle meille, jolla on joku murhe mielessä! Kannustetaan toinen toisiamme eteenpäin ja edetään päivä kerrallaan. :)

You Might Also Like

1 kommenttia

  1. Eksyin ihan yllättäen blogiisi ja löysinkin todella kiinnostavaa kirjoitusta. Kiitos, että olet ottanut tärkeän asian esiin.
    Olen juuri tällä hetkellä taistelemassa saadakseni tarvitsemaani hoitoa todella matalan (alle 10) ferritiinitason nostamiseksi. Syynä todella mataliin tasoihin on vaikean stressin aiheuttama erittäin ärtynyt suolisto, IBD, jonka seurauksena ei ravintoaineet imeydy. Sairastan myös endometrioosia, joka pahentaa entisestään ferritiinitilannetta vuotojen vuoksi. Muutaman vuoden ajan minulta otettiin kaikkia mahdollisia kokeita (mm. 3 borrelioositestiä), jotta saataisiin selitys heikotukselle, pahoinvoinnille, pyörryttämiselle, voimattomuudelle, väsymykselle, huonolle palautumiselle jne jne. Vihdoin löytyi matalat ferritiinitasot, jotka yksityislääkäri työterveydessä paikansi. Hän kertoi suoraan, etten tulisi saamaan oikeaa ja nopeaa hoitoa, eli rautatiputusta, koska Suomessa ei ole kuin pari hänen kollegaansa, jotka oikeasti ymmärtävät ferritiineistä ja punasolujen muodostumisesta sekä uusimmista tutkimuksista mitään. Ja vaikka hän hän laittoikin lähetteen sairaalaan, toteutui hänen ennusteensa bumerangista, hoitoa ei saanut, vaikka oloni oli todella huono, eikä suun kautta nautittu rauta imeytynyt kunnolla. Jouduin kuukausien jonoon vatsatähystystä odottamaan, ja olemaan liki työkyvytön sen ajan. Mitkään vakuuttelut eivät auttaneet, vaan lääkäri joka ei ollut edes nähnyt minua, päätti etten tarvitse ensin rautaa, koska hänelle oli jäänyt epäselväksi miten oireeni liittyvät ferritiineihin... Olisin toivonut, että spesialistia olisi edes uskottu, mutta ei. Eli elämänlaatu jää nyt useiksi kuukausiksi todella huonoksi, kun olen sairaalan asiantuntemattoman lääkärin pelinappulana. Mutta spesialisti onneksi osasi jo varoittaa... Eli melkoisen huono taso terveydenhoidossa tällä hetkellä. Käy sääliksi heitä, joilla ei ole työterveyden palveluita käytössä.

    VastaaPoista

Like us on Facebook

Subscribe