ajatuksia,  Home,  koti,  Lifestyle,  oma elämä,  remontti

Kaaoksesta järjestykseen

Rakastan siisteyttä ja ennen lapsia kotini oli aina tiptop. Kaikki paperit oli upeassa järjestyksessä kansioissa, vaatteet lähes värijärjestyksessä vaatekaapissa ja pölypalleroita ei löytynyt mistään. Luovutin kuitenkin kuopuksen syntymän jälkeen. En vain kaiken sen yöheräilyn ja väsymyksen keskellä jaksanut pitää kodista tarpeeksi hyvää huolta. Silloin oli tärkeintä pitää huolta itsestä ja perheestä.  Nyt kun lapset ovat isompia on ihan eri asia pitää siisteyttä yllä ja itselläkin on eritavalla energiaa siivota. 

Saatuamme kunnolla lisää tilaa joulun tienoilla, innostuin siivoamisesta oikein kunnolla. On ollut ihan eri fiilis järjestää tavaroita kun kaikelle löytyy paikka helposti eikä niin, että joudut aina siirtämään jotain pois saadaksesi sinne jotain muuta tavaraa tilalle.  Pitkästä aikaa iski niin kova siivousvimma etten olisi tahtonut millään lopettaa, mutta siinä kohtaa kun roskis tulvi yli äyräiden oli lopetettava, ainakin hetkeksi.  Jatkan sillä välin vaatteiden lajittelua ja olen jo käynyt läpi lasten vaatteet, joten vielä on omien vaatteiden läpikäynti ja järjestäminen. Aiemmin sairaslomani aikana pesin ja lajittelin kaikki vauvan vaatteet ja lapsilta pieniksi jääneet vaatteet. Vein paljon vaatteita myös keräyspisteeseen, josta vaatteet menevät vähävaraisille. Tarkoitus olisi viedä paremmat lastenvaatteet, – kengät ja – tarvikkeet kirpputorille kunhan saan aikaiseksi olla yhteydessä kirpputoriin.

Siivousvimman jatkoksi olen katsonut Netflixistä Marie Kondon ( se KonMari- tyyppi) ohjelmaa, jossa hän käy auttamassa amerikkalaisia heidän kotinsa siivoamisessa. Eihän hänen metodeissaan loppupeleissä ole mitään ihmeellistä. Itse olen tehnyt melko samalla lailla kuin hän neuvoo vaikka en ole ikinä katsonut ennen tätä yhtään hänen videota tai lukenut hänen kirjaansa.  Uskon, että ihmiset, jotka pitävät järjestyksestä ovat tietoisia miten laittaa tavarat kaappeihin/laatikoihin niin, että ne ovat siististi ja helposti nähtävissä. Minulla ainakin on kaikille tavaroille oma paikka. Miehen mielestä järjestyksessäni ei välttämättä ole mitään logiikkaa mutta ainakin tiedän mistä mitäkin löydän kun lapsi jotain etsii, toisin kuin hän.

On kyllä uskomatonta miten paljon ihmisillä on sisällä tavaraa ja miten paljon on kerääntynyt ns. ihan turhaa tavaraa. Meilläkin on tämänkaltaista roinaa mutta olen piilottanut kaiken autotalliin (ups! ) jota on tarkoitus käydä laatikko kerrallaan läpi ja heittää pois se mille ei ole käyttöä. Kaikki tavara mitä siellä on ei ole edes meidän vaan edellisten talon asukkien, joten tavaramäärästä ei voi syyttää pelkästään meitä. Remontin keskellä ei ole ollut aikaa käydä kaikkia laatikoita läpi, joten ne siirrettiin autotalliin odottamaan hetkeä kun on aikaa ja nyt sitä on. Tuskin laatikoista mitään aarteita löytyy mutta on silti mukavampi käydä läpi kuin heittää suoraan kaatopaikalle.

Sitä ajattelee ostohetkellä idean olevan ihan ok, että taloon jätetään kaikki tavarat  mutta näin jälkikäteen ajateltuna olisin ollut super tyytyväinen tyhjästä asunnosta, navetasta ja autotallista. En tiedä saammeko ikinä kaikkia paikkoja tyhjäksi mutta yritetään niin pitkään kun rahkeet riittää. ei nimittäin ikinä uskoisi miten paljon tavaraa vanha pariskunta on saanut kerättyä kaikkialle. Pihapiiri on vuosien aikana saatu siistittyä mutta seinien sisällä kaaosta vielä löytyy.  Talo pihapiirineen on konmarittajan taivas jos näin voisi sanoa.  Täällä löytyy järjestettävää yllin kyllin. Harmi vain, että esimerkiksi kaatopaikalle tavaran vienti näissä määrin tulee kalliiksi ja siksi siivota ei voi jatkuvasti vaikka tekisi mieli koska ei ole säilytyspaikkaa roskalle.  Metalliromuakin olemme vieneet monen monta peräkärryllistä pois nurkista. Sitä ei pitäisi enää löytyä mistään.

Aika paljon saa näköjään aikaiseksi kun vain aloittaa. Autotallin romut on suurin piirtein käyty läpi tai ainakin tiedän mitä laatikoissa on mutta vaatii vielä etsiä koti niille.  Navetan siivouksesta innostui mieheni lisäksi appiukko ja sehän vasta hieno homma oli, että ovat laittaneet hihat heilumaan nimittäin tänään kun siellä kävin niin tavaraahan oli hävinnyt vaikka kuinka paljon.  Toki roinaa on edelleen ja remonttijätettä mutta silti kun näkee edes vähän edistystä niin tulee paremmalle fiilikselle.

Olen epäillyt saadaanko ikinä valmista kun tänne romujen keskelle muutettiin mutta pakko alkaa toteamaan, että hiljaa hyvää tulee. Eihän täällä olla asuttu kuin jostain vuodesta 2011 asti. Siinä ajassa kun kyllä eletty myös koko ajan pahimmissa ruuhkavuosissa, joten annettakoon vähän anteeksi, ettei olla kaikkea ehditty/jaksettu tekemään. Kyllä se tästä, jonain päivänä meillä on nurkat tyhjänä kaikesta turhasta. 🙂

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *