• Juoksutavoitteet 2019

    Nuts Pallas 2017 Alkaa olla aika suunnitella ensi vuoden juoksutavoitteita sillä vuosi 2018 lähenee loppuaan. Tykkään tehdä konkreettisia tavoitteita, joita kohti mennä. Tykkään juoksemisesta mutta tavoitteiden asettaminen tekee juoksusta entistä mukavamman. Kun on päämäärä mihin haluaa päästä niin on motivoituneempi tekemään asioita tavoitteiden eteen. Tarvitsen tavoitteita, jotta saan innostuksen syttymään. Olen toiveikas sen suhteen, että pääsen aloittamaan viimeistään tammikuussa tavoitteellisen treenaamisen. Tällä hetkellähän en saa juosta kaularangan välilevyn pullistuman takia mutta kunhan tämä vaiva saadaan tästä hoidettua pois alta niin olen valmis palaamaan poluille.  Minulla on suorastan ikävä sitä juoksun tuomaa hyvänolon tunnetta. Se, että saa kirmata poluilla ja hengittää raikasta ilmaa sekä kuulla luonnon ääniä. Haluaisin vain laittaa treenivaatteet…

  • Uusi harjoitusohjelma

    Teen asioita aina joko täysillä tai en ollenkaan ja suorittaja- luonteen takia minun on tehnyt ihan hyvää treenailla oman maun mukaan ja ottaa rennommin. Pitkälti vuosi on menty kuitenkin ilman harjoitusohjelmaa ja nyt päätin, että tähän tulee muutos.  Vaarojen maratonille on enää kolmisen viikkoa ja sinne olisi tarkoitus suunnata jokatapauksessa vaikka kisapaikkoja meillä ei ole. Oletin, että paikkoja tulisi myyntiin roppakaupalla kuten aina ennenkin mutta nyt tuntuu kaikilla olevan kisavietti päällä eikä paikoista hevillä luovuta.  Aina voi kutenkin treenata sillä ei se treeni hukkaan mene vaan päinvastoin on mahdollista napata ihan viime hetkilläkin paikat kisaan koska majoitus meillä on siellä varattuna. Kolme viikkoa sitten sain harjoitusohjelmani joka ensisilmäyksellä sai haukkomaan…

  • Kohtalokas lenkki

    Ehdin jo innoissani tehdä 1,5 viikon ajan uuden harjoitusohjelmani treenejä kunnes eilen ruhjoin kovin polkujuoksulenkillä vasemman jalan isovarpaani. Koira oli mukana juoksuvyössä kiinnitettynä ja ilmeisesti haistoi edellä kulkeneen ihmisen koska kiristi vauhtia. Minulla oli kuulokkeet korvilla ja katsoin vain maata, etten kompastu ja kuinkas kävikään. Kenkä otti kiinni juurakkoon vääntäen samalla varpaan. Seuraavaksi tajusin, että nyt kaadun ja otin vain käsillä vastaan pusikkoon lentämisen.  Ei muuta kuin äkkiä ylös ja ensimmäinen ajatus oli, että ei kai kukaan nähnyt. No todellakin näki, siinähän se nainen seisoi lähes vierellä ja todisti kauniin lentoni kanervien joukkoon. Ei muuta kuin äkkiä ylös ja vauhdilla jatkamaan matkaa. Huomasin, että varpaaseen sattui mutta ajattelin sen vain…

  • Saaristo trail – polkujuoksukisoissa koiran kanssa

    Kuva järjestäjien sivuilta Viime lauantaina (25.8) olin juoksemassa ensimmäistä kertaa järjestettävän Saaristo trailin Paraisilla. Saaristokaupungin lähes ytimessä järjestetty kisa oli houkuttanut paikalle kivasti ihmisiä. Tuttujakin näkyi. Varsinkin lapsia oli paikalla paljon, joten lapsille suunnatussa juoksussa menijöitä oli runsaasti. Tapahtuma-alueelle oli helppo löytää ja parkkipaikkojakin taisi kaikille riittää. Matkavaihtoehdot kisassa oli 18 km, 11 km ja 5 km. Itse olin valinnut 11 kilometrin kilpasarjan, jonne olin ajatellut lähteä enemmänkin sunnuntailenkki fiiliksellä koska koira lähti mukaan katsastamaan reitin. Maisemien osalta 11 kilometrin reitti ei ollut kummoinen mutta siitäkin huolimatta tykkäsin siitä sillä reitti oli mukavaa juostavaa leveää uraa jossa pohja oli heinittynyt. Välillä mentiin enemmän polulla, mutta pääasiallisesti reitti mukaili talven hiihtobaanaa. …