• Ensimmäinen koulupäivä

    Kesän aikana ajatus opiskelusta alkoi kiinnostaa ja kesälomalla selailin koulutusten tarjontaa.  Olen kiinnostunut niin kamalan monesta asiasta ja haluaisin tehdä niin monenlaisia juttuja. Haasteellisemmaksi muodostui löytää koulupaikka läheltä ja sellainen jota voin suorittaa työn ohella. Jostain oli lähdettävä liikkeelle ja niin hakupaperit lähti Sasky:n markkinointiassistentin opintoihin. Tiistaina astelin uuteen kouluuni ensimmäisen kerran. Kouluun meno on aina yhtä jännittävää. Sitä miettii ”onko luokkakaverit mukavia”, ”millaisia opettajat ovat” ja ”onko koulutus sittenkään sitä mikä kiinnostaa”. Aikuiskoulutus on siitä kiva koulutusmuoto, että joustavuutta löytyy aika paljon. En tarkoita tällä sitä, että kaipaisin joustavuutta tehtävien palautukseen yms.  Minusta on hienoa, että opettajat ymmärtävät sen asian kun opiskellaan työn ohella, että meillä on muutakin elämää…

  • Minun unelmani

    Kirjoitin aiemmin tällä viikolla omien unelmien toteuttamisesta ja aloin miettimään omia unelmiani. Olen jo jonkin aikaa pyöritellyt ajatusta päässä, että haluaisin tehdä töitä kotona joka toisaalta olisi ehkä mahdollista nykyisen työn kanssa sillä etätyö mahdollisuuss on muutaman kerran viikossa mutta en ole tähän oikein lämmennyt. Työ olisi kuitenkin samaa ja olisin nakitettu olemaan ”puhelinvuoroissa” kuten työpaikallakin.  Unelmoin enemmän jostain luovemmasta työstä, jota voisi tehdä missä vain eikä olisi niin paikkaan kytketty. Luovemmalla työllä tarkoitan jotain sellaista missä saisi käyttää mielikuvitusta, suunnitella asioita ja tehdä enemmän oman mielensä mukaan eikä lakipykäliä tuijottaen.  Haluaisin olla ihmisten kanssa tekemisissä ja tehdä vaihtelevia työpäiviä. Minua kiinnostaisi erilaisten tapahtumien järjestely, sosiaalisen median maailma, sisällön ideoiminen…

  • Kaikki haaveet haihtuvat yksi kerrallaan

    Kun aika ei vain millään riitä kaikkeen ja omaa jaksamistakin on ajateltava niin jouduin pistämään pillit pussiin kouluhaaveista. Pakko se on sanoa,että pienten lasten kanssa ( ainakin meillä ) ei tenttiin lukemisesta saati etätehtävien teosta tule mitään. Töiden jälkeen kun pääsee kotiin ei päässä yksinkertaisesti liiku enää mitään, joten ei paljon tule edes mietittyä, että tekisinkö etätehtäviä. En tee! Oma aika on niin kortilla, että käytän sen pienen oman hetken mieluummin treenaamiseen. Olen opiskellut sairaanhoitajaksi esikoisen ollessa pieni, joten ajattelin opiskelun sujuvan nytkin vaikka lapsia on kaksi. Mitä isommaksi lapset kasvaa sen enemmän ne kaipaavat huomiota, joten ihmekös vauvan kanssa opiskelu oli helppoa. Ja myöskin mitä vanhemmaksi itse tulee sen…

  • Nuhanenänen

    Pikaiset kuulumiset. Taas on päivät vierähtäneet kotona sairastupaa pidellen. Keskiviikkona oli pakko luovuttaa töissä kesken päivän ja lähteä kotiin sairastelemaan. Ihan hirveä flunssa iskenyt ja päivä päivältä olo vain pahentunut. Särkylääkkeitä ym lääkkeitä olen popsinut jo karkkien tavoin saadakseni paremman olon, mutta ei näytä tepsivän. Päätä jyskyttää parista Buranasta huolimatta ja nenä on niin tukossa,että happea ei saa kuin suun kautta. Selkä on kipeä sängyssä makaamisesta mutta kun ei juuri muuta oole voinut tehdä. Hetken pystyy ja jaksaa aina kerrallaan olla pystyssä mutta sitten alkaa silmät vuotamaan kuin niagaran putoukset eikä näe enää mitään. Duactista on selvästi apua tähän mutta sen seurauksena nenän limakalvot kuivuu saharan autiomaaksi. Todetakseni, että on…