• Dubrovnik tärppejä

     

     

    Vanhakaupunki

    Dubrovnikin vanhakaupunki on hyvin kaunis ja viihtyisä. Näin huhti-toukokuun vaihteessa turistikausi ei ollut vielä pahimmillaan, joten kaduilla oli hyvin tilaa liikkua. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka vaikka ei olisi milläänlailla kiinnostunut historian havinasta.  Tunnelma vanhassa kaupungissa on rento ja innostava. Vanhaan kaupunkiin mentäessä kannattaa ehdottomasti tutkia kaikkia pikku kujia, joissa on mm. kauppoja ja ravintoloita. Vanhan kaupungin satamasta lähtee veneretkiä läheisille saarille joita kannaattaa hyödyntää niin näkee kauniin kaupungin myös mereltä päin. Jos melonta merellä kiinnostaa niin kajakkeja sai vuokrattua vanhan kaupungin tuntumasta.

     

     

     

     

     

     

     

     

    Muuri

    Kaupunkia ympäröivä muuri on näyttävä rakennelma. 150 kunan hinnalla pääsee kiertämään tämän noin 2,5 kilometrin kierroksen ja jos kaipaa lisää rappusia kiivettäväksi voi käydä torneissa muurin kulmissa. Maisemat muurilta vanhan kaupungin ylle on upeat. Punatiilikattoiset talot näyttävät aluksi isolta massalta mutta lähemmäksi mentäessä kaikki talot ovat erilaisia. Muurien sisäpuolelta löytyy mm. koriskenttiä ja hienoja pikku puutarhoja.

     

    Baari

    Muurien ulkopuolelle vanhassa kaupungissa kätkeytyy piilopaikka, jossa voit nauttia upeista maisemista juoden vaikka lasillisen paikallista viiniä. Paikka ei ole ehkä maailman turvallisin pikkulasten kanssa mutta kaveriporukalla ehdoton illanviettopaikka. Löydätkö sinä sen? 🙂

     

     

     

    Captain candy

    Vanhankaupungin sisään kätkeytyy myös kauppa täynnä karkkia. Captain candy on sisältä niin hienon näköinen, että jo se pakottaa poikkeamaan kyseisessä liikkeessä vaikka ei karkista tykkäisikään. Captain candy liikkeitä taisi olla parikin kappaletta vanhassakaupungissa.

     

  • Päiväretki Montenegroon

    Entiset Jugoslavian maat ovat niin lähellä toisiaan, että Kroatiasta on helppoa tehdä päiväretkiä naapurimaihin. Bosnia-Hertsegovinan raja tuli ylhäällä vuorilla vastaan noin 6 kilometrin juoksun jälkeen ja Montenegroon Mlinistä ajeli autolla 45 minuutissa. Suosituimmat päiväretkikohteet Dubrovnikista taitavat olla Montenegron Kotor ja Bosnia-Hertsegovinan Mostar. Lähes jokainen matkatoimisto tekee retkiä näihin ja paikalliset firmatkin näitä päiväretkiä kauppasivat.  Pohdimmekin muutaman päivän ajan kumpaan lähdemme ja lapsia ajatellen päädyimme Kotoriin, jolloin ei tarvitsisi istua autossa kovin montaa tuntia.

    Hotellimme aulassa paikkaansa pitävä taksifirma pyöräytti hinnaksi 200 euroa, ja niin matka Kotoriin oli sovittu seuraavaksi aamuksi. Saisimme tilataksin vain meidän käyttöömme ja kuskimme Dusko tekisi pysähdyksiä mielenkiintoisiin paikkoihin ja odottaisi meitä Kotorissa sen aikaa kun haluamme siellä olla. Koska meitä oli matkassa kuusi henkilöä, oli oma tilatakasi paras ratkaisu. Suoraan sanottuna en ole mikään bussiretkien fani ja kärsin jonkun verran matkapahoinvoinnista niin taksi oli siinäkin mielessä parempi ratkaisu.  Nyt matka järjestettiin meidän tarpeita ajatellen ja matkalla taksissa saimme paljon henkilökohtaisempaa tietoa Kroatiasta ja Montenegrosta kuin mitä olisimme saaneet bussiretkellä.

    Kotorinlahdella sijaitseva Kotor on pieni mutta sympaattinen kaupunki, jossa on noin 13 500 asukasta. Kotorinlahden alue on kauneutensa vuoksi listattu UNESCOn maailmanperintökohteeksi.  Montenegrossa valuuttana on euro.

    Kuskimme Dusko jaksoi ihmetyttää kaikella tiedolla. Hän puhui todella hyvää englantia ja tiesi Suomestakin paljon asioita. Oli juuri katsonut dokumentin mm. Suomen talvisodasta ja kyseli siitä lisää mieheltäni.  Dusko kertoi, että Montenegro ei ole yhtä kaunis kuin Kroatia ja sinä hän oli kyllä oikeassa. Maisemat toki olivat sielläkin hienoja mutta sellainen yleinen siisteys oli Kroatiassa kyllä huippuluokkaa.  Rajan ylityksen jälkeen alkoi heti ränsistyneempi katukuva.. Tie oli surkeassa kunnossa ja kuskimme kertoikin, että Montenegrolaiset eivät panosta tien kuntoon lainkaan. Vehreys pysyi samanlaisena Montenegron puolella, samoin kuin kauniit vuoristomaisemat.

    Pysähdyimme muutamassa paikassa ennen Kotoria ja vuonomaisemista tuli mieleen Norja, jossa kävimme viime kesänä. Jylhät vuoret kohoavat merestä ylöspäin ja vuoren rinteillä kiemurtelee kapeita teitä.

    Mikäli suuntaa omalla tai vuokra-autolla Montenegroon kannattaa huomioida muutama liikenteeseen liittyvä asia. Montenegron puolella poliisit valvovat liikennettä hyvin tarkkaan ja siellä kannattaa ehdottomasti ajaa liikennerajoitusten mukaan ja pitää turvavyötä päällä sillä kaikesta sakotetaan. Matkan aikana Kroatian puolelta Kotoriin poliiseja näkyi useita partioita. Moni ei niin onnekas taisi saada sakkolapun.

    Kotorin ehkä itselleni mieluisin nähtävyys oli vanhakaupunki ja huipulle johtavat portaat.  Kävimme ensin syömässä jonka jälkeen siirryimme vanhankaupungin muurien sisäpuolelle ihmettelemään rakennuksia.  Dubrovnikin vanhaan kaupunkiin verrattuna Kotorin vanhakaupunki on pieni paikka. Kapeat kujat on kävelty nopeasti läpi ja se mikä itseäni siellä ärsytti eniten oli kauppojen ”sisäänheittäjät”. Inhoan sellaista väkisin tyrkyttämistä jota on esimerkiksi Thaimaassa ja Turkissa. Kotorissa tuo samanlainen kauppiaiden mentaliteetti sai minut ärsyyntymään. Niinpä vanhakaupunki oli hyvin pian kierretty ja lapset lähtivät vanhempieni kanssa leikkipuistoon ja me lähdimme mieheni kanssa kohti rapputreeniä. En ollut varma menemmekö ylös, joten olin valinnut hommaan ihan väärät kengät, nimittäin varvastossut. Kaiken kaikkiaan varvastossut toimivat ihan hyvin enkä saanut edes yhtään hiertymää.  Ilmaiseksi ei kipuamaan pääse vaan 8 euron hinnan joutuu maksamaan, jotta näkee kaupungin yläilmoista.  Tähän aikaan vuodesta turisteja oli vielä aika vähän ja kovin paljon ei tarvinnut odotella tai ohitella. Omat juotavat kannattaa ostaa alhaalta mukaan. Muutamia myyntipisteitä on matkan varrella mutta jos haluaa välttää nestehukan (jos ei kojut olekaan auki) niin suosittelen ostamaan alhaalta.

    Näkymät ylhäältä.

    Päivä Montenegron puolella oli silmiä avaava ja Kroatian ihmisten ystävällisyyttä osasi arvostaa entistä enemmän palattuamme takaisin hotellille. En sano, että Montenegrolaiset olisivat mitenkään töykeitä mutta heissä näkyi ripaus venäläisyyttä huonolla tavalla. Minulle päiväretki oli ihan tarpeeksi enkä välttämättä olisi jaksanut kiertää samoja katuja enää yhtään pidempään.  Voi olla, että kaupungissa olisi ollut tekemistä koko päiväksikin mutta pikkulasten kanssa päiväretki Kotoriin oli riittävän pitkä reissu. Uudehkossa ostoskeskuksessakin ehdimme käymään ennen poislähtöä kun pissahätä yllätti pikkuisen kanssamatkustajan. Siellä olisi voinut viettää enemmänkin aikaa kuin vain pissatauon verran mutta siinä kohtaa aikaa ei ollut hukattavaksi asti.

    Lähdimme reissuun aamulla 9:00 ja hotellilla olimme takaisin siinä 17.00 aikoihin. Työpäivän verran saimme aikaa kulumaan mukavan kuskimme seurassa uudessa maassa.  🙂

  • Mieleenpainuvimmat asiat kroatiassa

    • Ystävällisiä ihmisiä oli kaikkialla. Kaikki palvelivat hymyssä suin ja huomasimme, että vanhempani saivat vielä erityisen hyvää palvelua joka viittaa siihen, että vanhempia ihmisiä kunnioitetaan paljon. 
    • Upeat maisemat ihan joka puolella. Minulle vuoristomaisemat ovat erityisen lähellä sydäntä mutta kyllä saaristossa 20-vuotta asuneena turkoosit merimaisemat ovat häkellyttävät. Kaikkialla on niin kaunista ja kaiken haluaisi ikuistaa kuviin mutta se tuntuu olevan mahdotonta. Ei se kauneus kokonaan välity kuviin mutta onneksi maisemat piirtyvät mieleen ja muistoihin. 
    • Siisteys. Oltuani ennen lentokentälle lähtöä Helsingin keskustassa, jossa kaikkialla oli roskia ja likaista niin huomioni herätti siisteys. Jopa Dubrovnikin vanhassakaupungissa, jossa turisteja oli nyt jo paljon liikkeellä niin missään ei näkynyt roskia ja kadut näyttivät siltä kuin ne olisi kiillotuskoneella puhdistettu. 
    • Kaikki riippuu ravintolan henkilökunnasta. Olemme käyneet hotellin alueella olevassa ravintolassa useamman kerran koska se on lähellä ja ruuat saa laitettua hotellihuoneen laskuun. Olemme syöneet ristiin rastiin samoja ruokia ja joka kerta annos on erilainen. Välillä cocktailit sisältävät vähän alkoholia ja välillä vähän enemmän. Ikinä ei tiedä mitä saa vaikka tilaisi saman annoksen kuin edellisenä päivänä. Siitäkin huolimatta ruoka on joka kerta ollut todella maukasta. 
    • Lämpö ja vehreys sai sydämen pakahtumaan. Kaiken kaikkiaan ilmasto Kroatiassa on ihan mahtava. Talvella on sellasta 6-8 astetta lämmintä ja kesää kohden lämpötilat nousevat kohti + 30 astetta.  Matkalla Montenegroon jutustelimme taksikuskimme kanssa ja hän sanoi, että Kroatiassa on lähes tulkoon aina vihreää. Kuivimpina aikoina kesällä on noin 30 % vähemmän vihreää kuin mitä nyt oli. Olin tästä hyvin yllättynyt sillä muistan aikoinaan käydessäni Sardiniassa elokuussa, että kaikkialla oli vain kuivunutta kasvillisuutta. 
  • Ensitunnelmat Kroatiasta

    Näkymät lentokoneen ikkunasta katsottuna olivat jo hyvin kauniit kun lähestyimme Dubrovnikin lentokenttää. Siitä kun hypättiin taksiin ja hurautettiin Mlini- nimiseen kyllään jossa meidän hotelli on niin näkymät vain komistuivat. En osannut edes kuvitella miten kaunista täällä oikeasti olisi. Vuoristomaisemat ovat minun kaltaiselleni vuori-intoilijalle henkeäsalpaavan kauniit. En malttaisi odottaa, että pääsemme joku päivä tutkailemaan noita vuoria lähempää.  Olin nähnyt paljon kuvia Kroatiasta ja tiesin, että maisemat täällä tulee olemaan kohdillaan turkoosin veden lisäksi, mutta tämä maa pitää silti itse kokea ja nähdä. Ei näitä näkymiä oikein pysty millään kuvaamaan sillä adjektiivit eivät vain yksinkertaisesti riitä.

    Inhimillisen kolmen tunnin lentomatkan päässä meitä odotti upeiden maisemien lisäksi kesäkelit.  Pitkän ja pimeän Suomen talven jälkeen +25 tuntuu taivaalliselta. Lapset ovat innoissaan kun saavat juosta vähemmissä vaatteissa eikä tarvitse pukea kahtaa kerrosta vaatteita, jotta tarkenee. Olin katsonut sääennustetta ja tiesin, että lämmintähän täällä tulee olemaan mutta kyllä tämmöset kunnon hellekelit tuntuu loistavalta.

    Ihmiset tuntuvat olevan täällä todella mukavia ja ystävällisiä. Suurin osa ihmisistä joihin olemme törmänneet esimerkiksi kaupassa tai ravintolassa, puhuvat englantia.  Helpottaa mukavasti eri paikoissa asiointia kun löytyy yhteinen kieli.

    Nähtävää tuntuu riittävän. Olen äimistynyt paikan vehreydestä mutta täällä on vasta kesä aluillaan joten kaikkialla on kukkasia ja vihreää. En malttaisi muuta tehdä kuin ottaa kuvia kaikesta kauniista.

    Se, että sesonki on vasta aluillaan on aika mukavaa. Hotellin parvekkeen ovea auki pitäessä ei kuulu kuin linnunlaulua. Ei tööttääviä autoja, ei bilettäjiä eikä mitään muutakaan ääntä, vain linnut.  Tämä on nautinnon loma kaikesta hälystä ja turhista äänistä. Ja siitä tulikin mieleen, että menen nauttimaan hiljaisuudesta ulos partsille kun kuopus vihdoinkin nukahti päikkäreille.

    P.S. Jos et vielä seuraa minua Instassa  (@suspa83) niin kannattaa pistää seurantaan sillä nyt tulee viikon ajan kauniita kuvia matkaltamme. 🙂