• Varustepohdintoja juoksukisan lähestyessä

    Kun treenit on saatu kulkemaan niin voi jo miettiä kevään tulevien kisojen varusteita. Päämatkana tänä vuonna minulla on Karhunkierros 80 km, joka voi olla myös tämän vuoden viimeinen kisa ellen ex tempore ilmoittaudu mihinkään.  Koitan olla miettimättä liikaa kisoja ja nauttia juoksemisesta, joten kisojen osalta tulee olemaan vähän vapaampaa vuonna 2018.  Katsotaan sitten taas mitä ensi vuosi tuo tullessaan. 🙂

    Vuoden päämatkan osalta monta asiaa on vielä varusteiden osalta auki, joten tekisi mieli vain viettää aikaa koneen äärellä ahmien tietoa varusteista.  Tykkään lukea ihmisten kokemuksia ja tutkia varusteiden ominaisuuksia. Niiden pohjalta moni varuste on jo löytänyt tiensä meidän perheeseen.

    Sauvat

    Tämän tyyppisiä sauvoja mietin jo Nuts Pallas-Hetta 55 kilometrin matkalle mutta en sitten saanut aikaiseksi ostaa niitä. Vaarojen maratonista tiesin selviäväni ilman sauvoja vaikkakin loppunousulla olisi sauvoista ollut hyötyä niin muuten koen maaston sellaiseksi ettei sinne välttämättä kannata raahata sauvoja mukaan. Karhunkierroksen kohdalla nyt mietin olisiko sauvoista hyötyä nousuissa vai ei. Niissä kun on kuitenkin se oma raahaaminen mukana vaikka eivät paljoa paina mutta ei kukaan viitsi turhaan 80 kilometrin matkaa sellaisia kantaa repussa. Toinen seikka joka sauvoissa mietityttää on niiden käyttäminen kisassa. Tuleeko väsyneenä otettua sauvat repusta ja kuinka sujuvaa niiden käyttö on siinä vaiheessa on voimat alkavat hiipua? Juoksussa käytettävät sauvat eivät todellakaan ole halpoja, joten on mietittävä aika tarkkaan kuinka paljon niille on käyttöä. Tai varmasti saa edullisiakin mutta mitä olen ymmärtänyt niiden halpojen sauvojen kohdalla kestävyys ei ole parhaimmasta päästä. Mieluummin sitten panostaa kunnon sauvoihin kuin, sauvoihin jotka kestävät yhden kisan.

    Juoksukengät

    Juoksukengät on ainainen kysymysmerkkini. Olen todella tykästynyt Hoka one onen speed goat lenkkareihin mutta Salomonillakin olisi uudehko silmiäni miellyttävä malli ( Salomon sense pro max ).  Ennen Hokaan tutustumista juoksin Salomonin s-lab sensellä ja niiden istuvuus jalkaani oli täydellinen. Harmikseni lenkkarit vain tulivat tiensä päähän joten ajattelin olevan hyvä hetki kokeilla jotain muuta merkkiä.  Hokan lenkkareissa ei siis ole mitään vikaa mutta kaihoisasti mietin Salomoneita ja nyt kun löysin samantyyppisen mallin kuin mitä Hokalla niin innostukseni Salomoneihin nosti päätään taas.  Pitäisi vain päästä kunnolla  maastoon kokeilemaan Salomonin uusia malleja niin tietäisi kannattaako ostaa.

    Juoksuhousut

    Minulla on juoksuhousuja jos jonkinlaisia mutta parhaimmat niistä on ”kuluneet” loppuun. Tällä tarkoitan kankaan kulumista niin, että kyykistyessä pikkarit loistavat kauniisti joka paikkaan.  Näin ollen tarvitsisin muutamat uudet housut jotta voisin luopua vanhoista. Olen käyttänyt useamman parin 2XU:n kompressiotrikoita ja ne ovat toimineet vallan mainiosti siksi aion jatkossakin käyttää niitä varsinkin kisatessa. Tykkään niiden hyvästä istuvuudesta ja hengittävydestä. Aluksi niitä olikin helppo ostaa kun ei ollut kuin muutama malli mutta nythän niitä vaikka kuinka paljon eri malleja, joista varmasti jokaiselle löytyy sopiva malli. Minulla kun on reittä ja pebaa niin housujen on oikeasti istuttava hyvin, jotta niiden kanssa on mukava juosta. Inhoan liian matalia housuja jotka hyvässä lykyssä vielä rullaantuvat vatsamakkaroiden kanssa kimppaan.  Juostessa mikään muu ei  saa tuntua pahalta kuin itse juoksu. Varusteiden on toimittava hyvin koko juoksun ajan, sillä muuten sitä miettii vain huonoja varustevalintoja eikä juoksusta tule mitään.

    Sellaisia asioita olen pyörittänyt mielessä. Kaikki muut varusteet löytyvät jo entuudestaan ja niihin olen ollut niin tyytyväinen, etenkin juoksureppuun jonka ostin viime vuonna, ettei ole tarvetta päivittää niitä.

    Mites muiden kisavalmistelut sujuu?
     Joko on varusteet kasassa vai teettekö uusia hankintoja?

     

  • Kaikkeen sitä voikin itsensä koukuttaa

    Tällä viikolla aukesi ilmoittautuminen Nuts Pallakseen. Samaan aikaan kun itsekseni mietin, että hitsit kun harmittaa ettei pääse sinne niin sain mieheltäni sähköpostin kuinka hänkin haluaisi taas Pallakselle. Kaihoisasti molemmat siis katseltiin ilmoittautumisen aukeamista mutta meidän osalta ilmoja ei laitettu.

    Syitä on monia miksi ei ilmoittauduttu. Matkassa on mukana liian monta muttaa.

    Pääkisana meillä on ensi vuonna Karhunkierroksen 80 kilometrin matka. Itse pelkään eniten sitä, että  heinäkuun puolessa välissä juostava Pallas tulisi ”liian pian” edellisestä ultrasta. Mielestäni kropalle pitää antaa aikaa palautua ja koska en ole huippu-urheilija niin kroppani myös vaatii lepoa. Ei ole itsestäänselvyys pystyä juoksemaan montaa ultraa vuoden aikana. Se vaatii paljon treeniä ja todella paljon parempaa kuntoa kuin mikä minulla on. Todennäköisesti Pallaksenkin pystyisi juoksemaan läpi ellei Karhunkierrokselta tule tuliaisina mitään rasitusvammaa. Mikäli jostain syystä Karhunkierros menisi pieleen niin paikkoja kuitenkin saa ostettua ihan viime metreille asti, joten Pallakselle pääsee myös mattimyöhäset.
    Suurin syy on kuitenkin ensi vuoden kesäloma josta ei ole mitään tietoa. En tiedä saisinko heinäkuussa lomaa sillä olen useamman vuoden ollut jo heinäkuussa lomalla ja työyhteisössä kuitenkin kaikille pitää antaa mahdollisuus lomaan heinäkuussa joka on suosituin lomakuu.  Eikä kyse ole vain minun ja mieheni kesälomasta vaan myös äitini kesälomasta sillä hän on meidän luottolastenvahti näillä kisareissuilla. Äidilläni on kiertävä kesälomasysteemi töissä, joten hänellä ei heinäkuussa ole mahdollista pitää lomaa.
    Hassuinta kaikessa on se, että tuntee jäävänsä paitsi jostain kun ei osallistu. Kisojen järjestäjät ja juoksijat ovat innoissaan kisoja ennen, kisojen aikana sekä kisojen jälkeen.  Sometus näiden Nutsin kisojen kohdalla on niin suurta, joten siltä ei voi valitettavasti välttyä ellei häivy somesta kokonaan. Kisahypetystä on kaikkialla sosiaalisessa mediassa ja siellä jaetaan vinkkejä treeneistä, varusteista, kysytään majoitusta ja myydään kisapaikkoja. Ne ketkä eivät tänä vuonna osallistuneet ovat varmasti ilmoittautuneet ensi vuoden kisaan sillä se fiilis joka kisoista leijuu somessa on mahtava. Suurimmalle osalle juoksijoista tulee se olo, että tuonnehan on päästävä jos siellä noin kivaa on. Ja kivaahan siellä oli. Kisaa ei turhaan kehuta somessa. Hyvin järjestetty kisa ja upea reitti.
    Kisamatkatkin ovat suunniteltu niin, että alkajasta konkarille löytyy matkoja.  Mikäli mielii poluille niin tämä on ehdottomasti Suomen kisojen ykkönen!
    Kuvat on otettu viime vuoden  Nuts Pallas kisasta.
    Kuinka moni lähtee Pallakselle? Mille matkalla ja mitkä fiilikset? 🙂
  • Yhteenvetoa vuoden 2017 juoksukisoista

    Kisakausi on saatu pakettiin ja todettava on, että tämä vuosi on ollut oikein terveysongelmien vuosi. Mitään pitkiä telakkajaksoja ei ole ollut mutta sitäkin enemmän pettymykseen johtavia lenkkejä kotipoluilla. Kisoissa on menty 50-50. On ollut epäonnistumisia mutta myös mahtavia onnistumisia.

    Ennätyksiä ei tullut rikottua mutta pisin juoksumatka tuli sentään juostua Pallaksella.

    Minulla oli tarkoitus osallistua moneen juoksukisaan tämän vuoden aikana mutta toisin kävi. Lopulta osallistuin vain 7 kisaan. Matkat vaihtelivat 10-55 kilometrin välillä. Aika pitkälti kisoihin on tullut mentyä kevyellä treenimäärällä koska vaivoja on ollut enemmän kuin tarpeeksi jotka ovat verottaneet treenaamista. Ehkä toisten mielestä on hullua lähteä pitkille matkoille juoksemaan ilman täydellisesti treenattua hyvää kuntoa mutta olen muutenkin aikamoinen tuuliviiri, joten menen vaan ja kokeilen.  Minulle tärkeintä ei ole juosta aikaa vasten ja rikkoa ennätyksiä. Haluan nauttia niin juoksusta kuin maisemistakin. Jos haluan juosta veren maku suussa niin voin osallistua kympin ja puolikkaan matkoihin. Maratonia pidemmät matkat koen elämyksiksi.

     

    Osallistumiset juoksukisoihin 2017

    Apk-hallimaraton 42,195 km – 4.2.2017

    Vuoden ensimmäinen kisa oli Apk-hallimaraton Porissa, jossa odotukset oli korkealla. Kaikki puitteet piti olla kunnossa; tasainen reitti ja tasainen lämpötila joka ei olisi liian kuuma. Toisin kuitenkin kävi. Keskeytin 15 kilometrin kohdalla vatsakipujen takia. Ikinä ennen ei vatsa ole oireillut mitenkään ja nyt oli sellaiset poltot ettei vain pystynyt jatkamaan.

    Harmitti!

    Marttilan kymppi  10 km – 15.4.2017

    Marttilan 10 km matkalle lähdin kannustamaan ystävää. Oli mukava reitti ja olihienoa saada tsempata ystävä maaliin asti hymyssä suin.

    Maaliin juoksimme ajassa 1 h 15 min.

    Aurajoen Yöjuoksu 10 km – 29.4.2017

    Aurajoen yöjuoksu 10 km oli tarkoitus juosta mutta jalkaongelmien takia juoksin vain 5 kilometriä. Huonon juoksukunnon alla oli myös juuri noroviruksesta parantuminen joka alkoi uudella kierroksella kotimatkalla Aurajoen yöjuoksukisoista kotiin. Ihmekös tuo sitten kun ei juoksu oikein kulkenut.

    Bodom trail 21 km – 6.5.2017

    Bodom Trail 21 km oli kevään odotetuin kisa. Bodom trail myös aloitti Buff trail tourin 2017. Olin kuullut niin paljon hyvää kyseisestä kisasta ja tuurilla saatiin paikat sillä tämä kuuluu myös niihin kisoihin jossa jää nuolemaan näppejä ellei ole vikkeläsorminen ilmoittautumisen auetessa. Kisapäivä oli lämmin ja pelkäsin pahinta. Lämpö ja minä ei juostessa sovita yhteen.  Siitäkin huolimatta juoksu kulki todella hyvin. Aurajoen yöjuoksu oli kuitenkin ollut vain viikkoja ennen ja silloin kaikki oli mennyt pieleen mutta Bodomissa kaikki meni putkeen.

    Olin tyytyväinen suoritukseen jossa juoksin maaliin hieman yli kolmen tunnin ajalla.

    Nuts Pallas 55 km – 15.7.2017

    Koko vuoden odotetuin kisa oli ehdottomasti Nuts Pallas 55 km. Kisareissu yhdistettynä kesälomareissuun Lapissa sekä Norjan puolella oli ehkä parasta koko kesässä. En todellakaan tiennyt miten vaativa Pallas-Hetan välinen matka oli ja vähäisellä treenillä sinne lähdettiin koittamaan. Olin häkeltynyt maisemista ja juoksu sujui siinä sivussa ihan hyvin. Tuntureille kipuaminen oli tottakai raskasta mutta alamäkeen juoksentelu helpotti urakkaa. Tämä oli todellakin minun makuuni oleva reitti. Tykkäsin muuten koko matkasta mutta viimeiset 15 kilometriä hiekkatiellä oli kompastuskiveni. Etureidet löi niin lukkoon,että oli pakko kävellä. Hitusen jopa harmitti kun oli mennyt niin hyvin ja lopussa sitten alkoi ongelmat. Toisaalta onneksi lopussa eikä alussa.

    Sellaiset rapiat 9,5 tuntia meni 55 kilometriin aikaa tällaisella etanalla.

    Nuuksio Classic 42 km – 2.9.2017

    Pallaksen jälkeen oli Nuuksio Classic 42 km vuoro. Ei oikein kiinnostanut edes lähteä koko kisaan ja mieli oli jotenkin tosi maassa. Kisan alusta lähtien alkaneet jalka/selkäongelmat johti keskeytykseen 26 kilometrin kohdalla. Olisin halunnut juosta loppuun asti mutta oma terveys on sen verran kullanarvoinen, että en lähde väkisin yrittämään.

    Ensi vuonna uudestaan!

    Vaarojen maraton 42 km – 7.10.2017

    Vuoden viimeiseksi kisaksi jäi Vaarojen maraton 42 km mahtavalla suorituksella. Ylitin odotukseni totaalisesti juoksemalla maaliin 7h 49 minuutin ajassa. Olen edelleen niin fiiliksissä tuosta juoksusta upeassa ruskassa. Olin treenannut älyttömän kaikkien terveysongelmien takia ja luulin olevani ihan paskassa juoksukunnossa. Yllätin kyllä niin itseni juoksemalla hyvävoimaisena maaliin.

    Tällä kertaa loppui matka eikä kunto.

    Kausi 2018

    Ajatuksia tulevalle kaudelle on vielä aika vähän. Olen yrittänyt toppuutella itseäni, että saisin parannettua terveyttä rauhassa ( rautavarastot täytettyä) ja  nostettua juoksukuntoa. Tulevalle kaudelle en ole suunnitellut myöskään osallistuvani kovinkaan moneen kisaan ellei sitten mieli muutu ensi vuonna. Tällä hetkellä olen ilmoittautunut vain Karhunkierroksen 80 kilometrin matkalle. Karhunkierros on vielä täysin kokematta kisana joten pitäähän sinnekin päästä. Tänä vuonna olin kyseisessä kisassa toimitsijana ja pääsin mukaan mm. reittiä merkitsemään. Mahtava tekemisen meininkin on kyllä Nutsin poppoolla
    Tärkeintä olisi kuitenkin saada terve kausi ja saada ylläpidettyä juoksukuntoa läpi vuoden.  En aio tehdä itselleni mitään aikatavoitteita vaan mennä fiiliksen mukaan rikkomatta paikkoja. Aion panostaa treeneissä peruskunnon kasvattamiseen ja jos vuoden aikana saisi lisää lihasta niin sekään ei olisi pahitteeksi.
    Vuodelle 2019 on enemmän suunnitelmia jonka takia on maltettava mieltä ensi vuoden aikana.
  • Matkalla kohti Hettaa

    Lukiessasi tätä olen toivon mukaan ohittanut ensimmäisen cut off kohdan eli Hannukurun tunti sitten ja jäljellä olisi 30 kilometriä matkaa maaliin ja jos saisin arvata niin olo on varmasti aika kehno jo tässä vaiheessa sillä isoja tuntureita on ohitettu (ylitetty) jo monia tähän mennessä. Sää on kaiketi sateinen tai ainakain poutainen ja lämpötilat ei korkealla huitele mutta viileämpi sää on minulle mukavampi keli juosta.  Olettaisin nähneeni myös muutaman poron ja mahtavia maisemia jotka piristävät mieltä. Viimeiset 15 kilometriä ovat hiekkatietä ja asvalttia. Ne ovat henkisesti raskaita kilometrejä ja vaativat aikamoista ponnistusta. Nähdään kuitenkin maalissa (joko aikarajan sisällä tai aikarajan ulkopuolella)! 🙂