Nuuksio Classic 42 km

01 syyskuuta


Jaa, että huomenna pitäisi juosta ( laahustaa ) Nuuksion metsissä  42 kilometrin verran.  Suoraan sanottuna tekisi mieli huutaa APUA! Olen viettänyt kolme viikkoa lähes ameebana tekemättä mitään. Työpäivät ja niiden päälle sovitut muut menot ovat imeneet kaiken käytössä olevan energiani.  Joten lenkkeily tai mikään muukaan treenaaminen ei ole ollut mielessä lähiaikoina.Ameebana makoilu sohvalla/ sängyllä on hieman kaksiteräinen miekka. Toisaalta on hyvä levätä ja kerätä energiaa sillä väsyneenä treenaaminen on hyödytöntä. Liian pitkä tauko taas aiheuttaa vastareaktion eikä kiinnosta tehdä mitään sitten kun sitä energiaa olisi. Ihmismieli on niin monimutkainen. Vaadittaisiin käyttöopas, jotta olisi helpompi ymmärtää jopa itseään.

Lähestyvät kisat (Nuuksio classic sekä Vaarojen maraton) aiheuttavat lähinnä ahdistuneisuusreaktion vaikka kyse on harrastuksesta josta pidän ihan mielettömän paljon. Kiinnostus juoksukisoja kohtaan on ollut pyöreä nolla.  Nuuksioon kuitenkin huomenna lähdetään yhdessä miehen kanssa ja toivon mukaan molemmat selviävät myös maaliin asti.  Suoraan sanottuna jännittää, että miten maaliin selviäminen tapahtuu. Kuinka rikki paikat tulee olemaan ja kestääkö kunto todellakin maaliin asti? Ajalla ei minun tapauksessani ole mitään väliä kunhan maaliin pääsy tapahtuu aikarajojen puitteissa. Jännitystä aiheuttaa myös juoksukengät sillä joudun lähtemään Inovin lenkkareillani. Salomonit ovat menneet akilleen kohdalta rikki ja hiertävät ikävästi rakkoja. Näin ollen pelaan mieluiten hieman varman päälle ja laitan Inovit vaikka en niillä ole juossut yhtään kisaa. Pisin lenkkikin niillä juostuna taitaa olla parin kympin luokkaa. Ei minulla niistä oikeasti ole mitään huonoa sanottavaa. Jostain syystä vain Salomonit ovat sujahtaneet jalkaan useammin ja siten niihin on syntynyt sellainen luottamus, että on uskaltanut käyttää kisoissa.  Muu kisavarustus onkin sama kuin ennenkin, joten niiden suhteen ei tarvitse jännittää.

On itseasiassa mukavaa päästä juoksemaan uusille poluille ja  tulee olemaan mukavaa nähdä juoksun tiimoilta tutuiksi tulleita ihmisiä.  Uskon vakaasti myös siihen, että juoksufiilis tarttuu muista juoksijoista päästyäni paikan päälle. Odotan myös uutta buffia joka ennakkotietojen mukaan on PUNAINEN. <3 Ei ehkä kovin miehinen väri mutta minä tykkään.:)

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. Tsemppiä huomiselle, hyvin se menee! Itselläkin on joskus ollut tuollaisia fiiliksiä, mutta sitten kisoissa onkin ollut tosi hyvä fiilis ja juoksu on kulkenut muutaman viikon lepäilystä huolimatta... :)

    VastaaPoista
  2. Ihan huikea matka! Vaikeaa edes kuvitella miten porukka saa itsestään irti tuollaisen määrän kilometrejä, kun itselleni viisi on jo tarpeeksi :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Treenillä saa aikaa ihmeitä.:) Kaikkien kohdalla se varmasti olisi mahdollista jos on motivoitunut liikkumaan ja asettaa maratoonin tavoitteeksi. Onneksi kaikki saamme kuitenkin itse valita juoksemmeko maratonin vai ei. Olisi aika kamalaa jos kaikki pakotettaisiin moiseen suoritukseen! Se on nimittäin tahdosta eniten kiinni.:)

      Poista

Like us on Facebook

Subscribe