ajatuksia,  elämäntavat,  hyvinvointi,  oma elämä,  puheenaiheet

Mitä mielessä just nyt

Ensimmäisenä ajatuksena oli kotiin tullessa, että miten mä ehdin tekemään kaiken. Mieheni lähti aamulla työmatkalle Tanskaan ja koko huushollin pyöritys ja töllin lämmitys on minun vastuullani. Tuttua puuhaa mutta ei ole vähään aikaan tarvinnut sytyttää takkoja kun se pääasiassa on mieheni touhuja, joten jännitystä on aina ilmassa, että syttyykö vai ei?

Seuraavana mietin miten kamala nälkä oli ja heti kotiin tullessa eli sen jälkeen kun olin ensin ruokkinut koirat ja päästänyt ne ulos, sytyttänyt takat ja laittanut lapsille tv:stä ohjelmaa, oli aika aloittaa ruuanteko. Tänään syötiin spagettia ja jauhelihakastiketta, koska laiskana äitinä en jaksanut  alkaa hifistelemään.  Lapset toivoivat vohveleita (jonka olin eilen mennyt lupaamaan, että tehdään tänään), joten samalla kun ruoka oli tulossa tein vohvelitaikinaa. Jossain välissä tyhjensin ja täytin myös astianpesukoneen.

Hieman pelottaa riittääkö sisällä olevat puut talon lämmittämiseen sillä en millään jaksaisi lähteä ulos hakemaan lisää puuliiteristä. 

Ruuan ja vohveleiden jälkeen piti käydä ruokkimassa myös kukot ja kanat. Samalla näin vieraan mutta niin kauniin kissan meidän pihalla. Haluaisin kissan mutta mies EI ja tiedän, että koiramme eivät ole kissojen faneja kuten sain huomata tämän kauniin kissankin kohdalla. Yritin hämätä koiria, että kissa pääsee karkuun mutta eikös nämä (muuten niin sokeat ) nyt nähnyt sen hiippailevan pois pihalta. Koirat jäivät uikuttamaan aidalle kun kissa livahti karkuun kiipeämällä aidan yli. Mutta takaisin kanalaamme. Viikonloppuna uljas Jaakko-kukkomme otti ja lähti kukkojen taivaaseen. Luulin ettei mikään tapa pahasisuista mutta näköjään vanhuus iskee heihinkin. Jaakko oli ehkä pahansuopaisin kukko minkä olen ikinä tavannnut, mutta kaunis. Jaakon morsmaikku Mustis jäi nyt sitten yksinään ja kovin oli mietinnässä, että mitä hänen kanssa tehdään. Meillä on lauma pienemmän kanarodun edustajia, jonne jätti Mustis laitettiin. Yhteensovituksen jälkeen on ollut pakko käydä katsomassa useammin, että miten Mustis tulee toimeen muiden kanssa. Hyvin heillä näyttää siellä menevän ja odotan vain kesää, jolloin pääsevät pihalle juoksemaan.

Kaikki on vatsat täynnä ja kämppäkin alkaa lämpenemään.

Oli pakko käydä suihkussa, ja kävin YKSIN! Niin luksusta käydä yksin suihkussa sillä lapset ovat käytännössä aina mukanani suihkussa mutta nyt kävi tuuri sillä kuopus nukahti sohvalle ja esikoinen on kiinni IPadin ruudussa. Pelaa sentään Pikku kakkosen kirjainpeliä eikä katso vain ohjelmia.

Nyt päivä alkaa olla pulkassa kun esikoiselle on tehty iltapala, kuopus on kannettu omaan sänkyyn, takat on sammunut ja kämppä kutakuinkin siistissä kunnossa. Tekisi mieli mennä vielä katsomaan telkkarista muutaman lempparisarjan jaksot mutta viime yö meni niin reisille, että on ehkä pakko mennä nukkumaan, jotta jaksaa tämän kaiken taas tehdä huomenna.

Vaikka omakotitalossa asuminen on joskus raskasta varsinkin puulämmitteisessä talvi aikaan niin minnekään muualle en haluaisi täältä muuttaa. Eläminen maaseudulla ei aina ole ruusuilla tanssimista mutta siinä on niin paljon hyviä puolia, että en vaihtaisi päivääkään pois. Tätäkin kaikkea jaksaa päivästä toiseen kun sitä rakastaa.

Tuli mieleen postausta kirjoittaessa, että asutteko te mieluummin maalla vai kaupungissa? Miksi asutte juuri siellä missä asutte? Mikä tekee siitä paikasta parhaan? 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *