Parisuhdetta vaalimassa

22 heinäkuuta


Viime viikonloppuna vietimme lapsivapaata aikaa. Lapset pääsivät nauttimaan vanhempieni seurasta useammaksi päiväksi saaristoon ja meillä oli vapaus tehdä asioita, jotka sallivat kissanpennun ja koiran mukana olon. Alkuun ajatuksena oli lähteä juoksemaan jonnekin kauemmas viikonlopuksi mutta kissanpentu hotellissa / mökissä ei kuulostanut kovin houkuttelevalta idealta. Kissanpentu kun tuli meille hieman yllätyksenä jokunen viikko sitten ja lasten yökyläilystä vanhempieni luona oli sovittu jo aiemmin. Niinpä jäimme kotiin karvaisten lastemme kanssa.

Moni muu tekisi silloin kaikkea muuta kuin treenaisi mutta meille se oli itsestäänselvää, että nyt on koko viikonloppu aikaa juosta. Pidemmät lenkit yhdessä ovat jääneet vähemmälle sille ne vaativat aina hieman enemmän järjestelyjä ja jatkuvasti ei viitsi olla erossa lapsista monen monta tuntia viikonloppuisin, jolloin olisi aikaa viettää myös perheenä aikaa. Nämä aiheuttavat aina ristiriitaisia fiiliksiä mutta pyrin tekemään asioita kohtuudella, jolloin jokaiselle riittää aikaa tehdä asioita yhdessä ja yksin. Ihanaa on myös joskus juosta miettimättä milloin lapset pitää olla haettuna hoidosta. Vapaus juosta niin pitkään kuin haluaa on nautinnollista.

Lähimaastossa on vielä lukemattomia polkuja tutkittavaksi ja kun laajentaa "lähimaastoja" niin löytyy entistä enemmän reittejä juostavaksi.  Kurjenrahkan kanssallispuisto on ihan kotimme lähellä ja sieltähän reittejä löytyy jos jonkin mittaista. Reittejä ei juurikaan mietitty vaan aika summamutikassa niitä valittiin.

40 kilometrin viikonloppu 

Juoksimme perjantaina Pirunkirkon patikan, joka ollaan juostu joskus puoleen väliin. Nyt mentiin koko reitti mikä kylläkin on edestakainen matka mutta mukava reitti kaikkine nousuineen ja laskuineen. Reitti on vaihtelevaa maastoa ja mikä parasta niin reitillä on hyvin vähän hiekkatietä. Matkan varrella on muutamia tulentekopaikkoja ja penkkejä, joissa nauttia maisemista samalla kun hengitys tasaantuu. Tätä reittiä pitäisi juosta useammin, koska juoksen mieluummin poluilla kuin esimerkiksi Hirvensalon laskettelumäkeä ylös alas saadakseni mäkitreeniä sekä nousemetrejä.

Kesto 3 h 9 min, matka 16,40 km, keskisyke 162, nousua 327 metriä.



Lauantaina juoksimme kotipoluilla tutun Kangenmiekan kierroksen. Lähdimme liikkeemme aikaisin aamulla muttalämpö oli viedä minusta voiton jo alkumatkasta. Heräsin hieman huonosti nukutun yön jälkeen ärrimurrina ja vasta puolen välin jälkeen alkoi juoksu maistua paremmalta. Normaalisti Kangenmiekan kierroksen hiekkatie osuudet ei ärsytä ollenkaan mutta nyt ne otti päähän. Muuten tykkään kyseisestä reitistä tosi paljon koska siellä on mukavasti juostavaa polkua.

Kesto 1h 52 min, matka 13,02 km, keskisyke 158, nousua 85 metriä.



Sunnuntai iltana ilmojen hieman edes viilentyessä lähdimme ajelemaan kohti Valasrantaa, josta lähtee Kahden järven kierros. Tämä oli meille täysin uusi reitti ja heti alkuun todettava, että jäi myös viimeiseksi kerraksi kun kyseisen reitin juoksin. Polkua oli ihan pikkuisen ja muuten reitti kulki hiekkatietä pitkin. Minusta hiekkatiellä/ asvaltilla juokseminen pidemmän päälle ei ole nautinnollista ja tuntuu, että matka ei etene yhtään. Poluilla on ihana kirmata kun maisemat vaihtuu ja joutuu miettimään juoksua hieman enemmän.  Reitti tuli nyt kuitenkin nähtyä. Juoksun jälkeen kävin vielä Valasrannalla Pyhäjärvessä uimassa.

Kesto 1 h 37 min, matka 11,34 km, keskisyke 164, nousua 75 metriä.



Koska meillä ei ollut kiire minnekään niin edettiin aika hissukseen kuten lenkkien kestoista voi päätellä. Myös helteellä oli tekemistä jaksamisen kanssa. Jalat tuntuivat yllättävän hyviltä jokaisen lenkin jälkeen ja Inovin tossujen kanssa säästyin myös rakoilta.

Koko viikon saldoksi tuli +53 kilometriä, johon olen erittäin tyytyväinen. :)

You Might Also Like

0 kommenttia

Like us on Facebook

Subscribe