ajatuksia,  Family,  Home,  Lifestyle,  oma elämä

Parisuhteen myötä syntyneet jouluperinteet

Olemme mieheni kanssa molemmat perheestä, jossa joulu on tärkeä. Parisuhteiden alkuvaiheessa onkin aina aikamoinen koetus päättää kenen perheen luokse mennään ensin ja koetaanko toisen perhe eriarvoiseksi koska sinne ei mentykään ensin. Olen pyrkinyt joustavuuteen vaikka helppoa se ei aina kaikkien parisuhteiden kohdalla ole ollutkaan. Oman perheen tultua kuvioihin on asetelmat muuttuneet entisestään. Meillä on vähän se tilanne, että kaikki haluaisivat viettää joulua omassa kodissa. Minäkin rakastan viettää joulua kotona mutta jossain vaiheessa kun lapset olivat pahimmassa yöheräämisputkessa niin mielestäni oli helpompi mennä muualle viettämään joulua. Ei tarvinnut itse kokata mitään vaan sai kokonaan keskittyä joulunviettoon kun lapset roikkuivat muumin ja ukin lahkeessa. Se mikä mielestäni vähentää joulufiilistä on ramppaaminen eri sukulaisten luona mutta ymmärrän, että se on vaan niin. Kaikki ei pääse tai halua samaan paikkaan. Mekin olemme monet kerrat suhanneet autolla minun ja mieheni perheen väliä joulunpyhinä. Tänä vuonna olen pyytänyt kaikki meille viettämään joulua. Pääsee edes hieman vähemmällä vaikka kaikki kokkailu jääkin minulle niin silti olen tähän ratkaisuun tyytyväinen.

Jouluun kuuluu aito kuusi, ei mikään ostettu tekokuusi. Kerran olen ostanut kuusen, kylläkin aidon mutta mieheni ei kovin innostunut ollut sillä omistamme metsää mistä olisi ihan ilmaiseksi voinut hakea kuusen. Itse halusin päästä helpolla sinä vuonna ja ymmärsin, että joulukuusen haku kuuluu yhtenä perinteenä jouluun ja toiste en ole kuusta ostanut. Haluan, että huoneessa tuoksuu kuusi.

Joulukuusen koristeet on yksi paheistani. En malttaisi olla ostamatta joka vuosi uusia koristeita. Kuusen koristelu on asia jonka haluan tehdä itse. Rakastan suunnitella koristeiden väritystä ja miettiä mihin mikäkin koriste kuuluu. Tämä on asia jonka kanssa kamppailen joka vuosi sillä lapset haluavaisivat osallistua tähän myös enkä millään malttaisi antaa heidän laittaa ostamiani kalliimpia esineitä kuusen oksille Tiedän olevani huono äiti tässä asiassa mutta olen ratkaissut asian niin, että lapset ovat saaneet huoneeseensa oman kuusen. Sen he saavat koristella välkkyvillä erivärivaloilla ja laittaa koristeet miten haluavat enkä puutu siihen.   Joulukuusen koristelu innostus on periytynyt äidiltäni. Hän on aina koristellut veljeni kanssa kodin joulukuusen ja muistan tarkkoja he olivat väriyhdistelmien kanssa. Lähes joka vuosi värikombinaatiot vaihtuivat. Toisinaan oli kultaista ja punaista. Seuraavana vuonna hopeista ja sinistä.

En muista onko meillä kotikotona ollut vuosittain piparkakkutalo mutta itse olen ottanut sen perinteeksi. Teen joka vuosi piparkakkutalon koska lapset rakastavat niitä ja vielä enemmän himoitsevat piparkakkutalon päällä koristeena olevia karkkeja. Joulun jälkeen he saavat luvan syödä piparkakkutalon, joka usein onkin se kohokohta.

En ole aina tykännyt jouluruuista ja itseasiassa söin hyvin pitkälti yli 20 vuotiaaksi jouluisin pelkästään kinkkua, lohta ja porkkanalaatikkoa. Jossain kohtaa tapahtui jotain joka sai minut rakastamaan jouluruokia. En osaa sanoa milloin tämä tapahtui ja miksi mutta sanoisinko, että parempi näin. Nykyään jouluruuat kuuluvat vahvasti meidän jouluun. Rakastan jouluruokia ja on ihanaa laittaa kauniisti esille kaikki ruuat.  Meillä on kotona ollut aina todella runsas joulupöytä ja olen halunnut myötäillä niitä perinteitä. 2005 lähdin Jenkkeihin au pairiksi ja siellä tutustuin bataattilaatikkoon. Äiti on tämän jälkeen tehnyt joka joulu bataattilaatikkoa ja sekin on jäänyt perinteeksi jota haluan jatkaa.  Tänä vuonna joulupöydästä tulee löytymään ainakin kinkkua, laatikoita, graavilohta, savustettua lohta, sillejä, herneitä, salaattia, rosollia, saaristolaislimppua, punasipulihilloketta ja lihapullia.

Meidän perheessä ei ole ikinä säästelty lahjojen jakamisen kanssa. Minusta on ihanaa antaa läheisilleni lahjoja kiitokseksi siitä kaikesta avusta jonka olemme saaneet vuoden aikana.  Lapsille lahjat ovat osa joulua ja mielestäni hekin ovat lahjansa ansainneet jaksamalla taas pyristellä yhden vuoden eteenpäin. Sellaista ylenpalttista lahjojen ostoa en suosi mutta myönnän, että meidän perheessä annetaan paljon lahjoja.

Joidenkin asioiden tärkeyden ymmärtää vasta sitten kun on tehnyt jonain vuonna toisin.  Olen monesti haaveillut joulusta ulkomailla palmujen alla mutta toisaalta kun asiaa mietin niin en tiedä viihtyisinkö vai kaipaisinko kaikkia Suomen jouluun kuuluvia perinteitä.  Joulu Lapissa on myös ollut ajatuksissa useana vuonna sillä kaipaan jouluun lunta. Mielettömästi lunta mökin ympärillä. Se jos jokin tuntuisi jouluiselta.

 Missä sä vietät joulua?  🙂

No Comments

  • Muija

    Meillä syötiin kymmenen vuotta karamellisoituja bataatteja joulupöydässä amerikkalaisen mieheni toiveesta, ihan hyviä ne olivat mutta eron tultua ei niitä ole kukaan joulupöytäämme enää pyytänyt. Jälkiruoaksi oli kurpitsapiirakkaa, sekin on nyttemmin jäänyt pois. Ihana tuo sukellusvenekoriste! Minun koristeluhulluuteni on suuntautunut pipareihin, joista saa joka vuosi uudet kuusenkoristeet (meillä on jäätävä määrä piparimuotteja, kuten Äijäni asian ilmaisee :D)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *