ajatuksia,  Books,  elämäntavat,  hyvinvointi,  Lifestyle,  oma elämä

Lukeminen blogin edelle

Viime kuukausina lukeminen on noussut urheilun rinnalle yhdeksi mielekkäimmäksi touhuksi. Blogi hiljaisuus on suurimmaksi osaksi johtunut tästä, että olen iltaisin juuttunut kirjan kansiin kun toinen vaihtoehto olisi kirjoittaa blogia.  Olen päässyt aikalailla irti sellaisesta hetken mielessäni painineesta blogin kirjoittamisen pakkopullasta ja kirjoittanut sitä nyt enimmäkseen silloin kun tekee mieli.  Tämän takia suurin osa postauksista tulee jäätävästi jälkijunassa mutta kirjoittamisesta pakotettuna ei tule mitään. Olen istunut moneen otteeseen koneen edessä WordPress avattuna mutta en ole saanut kirjoitettua lausettakaan. Mitään ei ole tullut ulos.  Nyt kun olen pitänyt selkeää taukoa ja tehnyt muita juttuja, niin kirjoittaminenkin on alkanut tuntua kiinnostavammalta.

Odotan iltoja kun saan käpertyä kirjan kanssa sänkyyn. Lukeminen rentouttaa tiukan treenin jälkeen ja tuntuu, että hetken lukemisen jälkeen uni tulee helposti. 

Olen ollut aina sellaisen kevyen hömpän lukija mutta nyt olen jäänyt koukkuun dekkareihin.

Kevään viimeiseksi hömppäkirjaksi jäi Laurent Gounellen Sinä päivänä opin elämään, jonka sain Gummerukselta. Minulla kesti hetken  päästä kirjaan sisään mutta taas kun sai juonesta kiinni, niin loppu oli nopeasti luettu. Hyvällä konseptilla toteutettu kirja josta päällimmäisenä jäi mieleen elämän tärkeys.

Luin ennen Kreikkaan lähtöämme huhtikuussa Jane Harperin Kuiva kausi-kirjan, jonka sain Tammelta.  Isäni oli ehtinyt lukea kirjan jo ennen minua ja hän kehui sitä todella paljon. Uskalsin näin ollen luottaa hänen arvosteluunsa sillä hän lukee paljon ja on myös aika nirso lukemiensa kirjojen suhteen, joten jos hän on tykännyt jostain dekkarista niin sen on oikeasti oltava hyvä. Niinpä tartuin minäkin Jane Harperin uututeen ja en tahtonut päästä otetta ennen kujin kirja oli luettu. Siis niin hyvä jännitysdraama alusta loppuun. Isäni oli aivan oikeassa kirjan suhteen.

Seuraavan kirjan aloitin lentokentällä kun löysin sieltä mielenkiintoisen kirjan. Ostin Paula Hawkinsin Tummiin vesiin.  Kyseinen kirja upposi minuun totaalisesti. Vaikka pokkari oli paksu niin olin senkin lukenut loman muutamina  ensimmäisinä päivinä. Alkuun ei kirja lähtenyt ihan täydellä teholla mutta kun juoni alkoi päästä vauhtiin niin se vei mukanaan. Luulin moneen otteeseen tietäväni miten kirja tulisi päättymään mutta olin joka kerta väärässä.  Juoni pysyi salassa lopputeksteihin asti.

Lomalla ollessani luin myös Camilla Läckbergin uutuuden Kultahäkki jonka olin saanut Otavalta lomalukemiseksi. Ruotsalaiselta rikoskirjailijalta taitava teos joka pitää lukijaa otteessa alusta alkaen. Taas kerran en olisi malttanut olla laskematta kirjaa kädestäni.  Muutamassa päivässä luettu kirja oli lukemisen arvoinen ja säilytti jännityksen loppuun asti.

Rukan reissulle pyysin Kustantamo SS:lta Olga Kokon Munametsä-kirjan joka esittelytekstillään sai minut nauramaan. Hauska, aivoja nollaava teksti saa veden valumaan silmistä ja vatsalihakset kramppaamaan nauramisesta. Kirjan juoni puhututtaa ehkä paremmin sinkkunaista mutta näin naimisissa olevana kahden lapsen äitinäkin tiedän millaista elämä on joskus sinkkuna ollessa ollut. Ei ne teot ja silloiset ajatukset mihinkään häviä. Lähinnä näin jälkeenpäin naurattavat enemmän kuin silloin. Tässä siis lahjavinkki jos sinkkukaverillasi on tulossa synttärit tai vie vaikka joululahjaksi.

Tällä hetkellä luen Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjaa, josta löysin Suomalaisesta kirjakaupasta kolme osaa. Kirjasarjan jokaisessa kirjassa on oma tarinansa, joten jännitykseltä ei voi välttyä.  Ostamistani kirjoistani olen lukenut jo ensimmäisen kirjan nimeltä Leijonankesyttäjä. Huh miten koukuttava kirja. En malttanut millään lopettaa lukemista sillä kirja antoi jatkuvasti jotain lisävihjeitä syyllisestä joka piti mielenkiintoa yllä.

Luettuani useamman dekkarin peräkkäin alkoi yöpöydälläni notkuva self help kirjapino ahdistamaan. Osan lukemisen olen aloittanut mutta just nyt ne ei houkuta yhtään.   Palaan self help kirjojen pariin kun aika on oikea. Ne vaativat kuitenkin aina omanlaisensa mielentilan. Nyt on hyvä olla dekkareiden parissa ja self helppien pariin palaan kun on taas sellainen olo, että pitää etsiä elämän suuntaa.  Sitä tarvetta ei ole tällä hetkellä vaan kaikki on kerrankin suhteellisen hyvin.

P.s Kirjavinkit on aina tervetulleita! 😉

2 Comments

  • Jenna

    Camilla Läckbergin kirjat ovat kyllä parhaita!! Kristina Ohlssonin Lotus Blues ja Mion Blues kannattaa lukea, samoin kuin Ohlssonin muutkin. Lisäksi jos dekkareista tykkää, Ruth Waren on hyviä ja koko Viveca Stenin tuotanto. Luin ne vime kesän aikana. 😀 Myös Ann Rossman on loistava.

    Ps. Kirjastot <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *