• Joskus elämä yllättää

    Pahoittelut heti alkuun blogini täydestä hiljentymisestä pieneksi ajaksi sillä en ollut ajatellut sellaista pitää mutta elämän yllättäessä (ei niin mukavasti) on mentävä sen mukana mitä annetaan.   Täällä sitä vielä ollaan. Hengissä ja jopa suhteellisen hyvävoimaisena jos ei oteta lukuun vasempaa kättä. Uudet lääkkeet sai voimaan PALJON paremmin ja nyt jo pari päivää jaksanut olla suurimman osan päivästä pystyssä.  Kyllä alkoi selkä ollakin jo kipeä pelkästä makaamisesta sillä pystyin/pystyn edelleen olemaan vain selällään.  Kaikissa muissa asennoissa kyljessä ja kädessä alkaa järkyttävä kipu joka pakottaa kääntymään takaisin selälleen.  Sen lisäksi, että nukkuminen on hankalaa niin en pysty istumaan ilman sietämätöntä kipua kädessä. Tätä ei lääkärikään osannut selittää miksi näin on ja…

  • Trendisairaus nimeltä raudanpuute.

    Raudanpuute, anemia, ferritiini, uupumus, trendisairaus jne. Näitä sanoja vilahtelee päivittäin mediassa, somekanavissani, lehdissä ja jopa työpaikallanitästä kuulen puhuttavan. Hieman jopa harmittaa miten näinkin vakavasta sairaudesta vitsaillaan ja jos lääkärit vaivautuisivat kuuntelemaan asiakkaitaan, he tajuaisivat miten sairaita nämä ovat. En väitä, että jokainen olisi tosi sairas ja joukkoon mahtuu varmasti monenlaista hiihtäjää. Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että ferritiiniä tai muita raudanpuutteeseen diagnosoivia verikokeita ei haluta edes ottaa koska se on trendisairaus eikä sitä millään voi olla kaikilla, jolla on väsymystä. Yllättävää kyllä hyvin monella on raudanpuute ja jopa anemia. Olen saanut monilta viestejä liittyen raudanpuutteeseen, joten ajattelin hieman avata tämän hetkistä olotilaani kun raudanpuutteen toteamisesta tulee kohta vuosi täyteen. Miltä…

  • Kohtalokas lenkki

    Ehdin jo innoissani tehdä 1,5 viikon ajan uuden harjoitusohjelmani treenejä kunnes eilen ruhjoin kovin polkujuoksulenkillä vasemman jalan isovarpaani. Koira oli mukana juoksuvyössä kiinnitettynä ja ilmeisesti haistoi edellä kulkeneen ihmisen koska kiristi vauhtia. Minulla oli kuulokkeet korvilla ja katsoin vain maata, etten kompastu ja kuinkas kävikään. Kenkä otti kiinni juurakkoon vääntäen samalla varpaan. Seuraavaksi tajusin, että nyt kaadun ja otin vain käsillä vastaan pusikkoon lentämisen.  Ei muuta kuin äkkiä ylös ja ensimmäinen ajatus oli, että ei kai kukaan nähnyt. No todellakin näki, siinähän se nainen seisoi lähes vierellä ja todisti kauniin lentoni kanervien joukkoon. Ei muuta kuin äkkiä ylös ja vauhdilla jatkamaan matkaa. Huomasin, että varpaaseen sattui mutta ajattelin sen vain…

  • Vakava raudanpuute

    Oireilu alkoi kuin hiipien kesän jälkeen. Elo- ja syyskuu menivät kuin koomassa. Olin niin loppu ettei uupumuksella ollut mitään rajaa. Selvisin työpäivistä kutakuinkin mutta kotona hommat alkoivat kasaantua. En jaksanut välittää mistään, koska en kertakaikkiaan jaksanut. Halusin vain maata. Olin uupunut mutta ei väsyttänyt niin, että olisin voinut vain nukkua. Pelkkä paikallaan olo riitti. Siitä sai energiaa sen verran, että jaksoi hoitaa pakolliset ruuanlaitot ja kotityöt. Postauksen kuvat on otettu loppu kesästä kun olo oli todella väsynyt. Flunssainen olo oli piinannut monta viikkoa eikä ollut innostusta tehdä mitään. En vain silloin vielä tiennyt mistä oireilu johtui. Outojen oireiden kirjo Olisin vain halunnut jäädä aamuisin kotiin lepäämään koska olin yön jäljiltä…